Tuoreista syötävistä ja pakkaspäivistä

Löysin Siiveniskuista ruokameemin, joka on riittävän lyhyt vastattavaksi.

1. Listaa viisi suosikkimaustettasi: Jo on vaikea. Jos valkosipuli lasketaan valkosipuliksi eli ei mausteeksi, niin sitten curry, chipotle-chili, basilika, kaneli ja tuore korianteri. Oikeasti tähän kuuluisivat myös timjami, mustapippuri ja juustokumina.

2. Listaa viisi suosimaasi ruokamaata: Intia/Nepal (eikös se ole melkein sama juttu?), Meksiko, Italia, Venäjä ja Libanon.

3. Listaa viisi suosikkiraaka-ainettasi: Kikherne, pinaatti, kookosmaito, fetajuusto, tofu.

4. Listaa viisi ruokapuolen inhokkiasi: Niistä, mitä ylipäätään syön (siis kasvismeininki) ikävimpiä lienevät Ilokiven yltiösuolainen pyttipannu, edellisen työpaikan "sienikastike" (valkoista kastiketta, jossa kellui muutama yksinäinen purkkiherkkusienien viipale) ja hapanimelät meiningit. En ehkä mitenkään keksi tähän viittä kohtaa... Nähtävästi olen rajoituksieni puitteissa aika kaikkiruokainen.

5. Ja kerro sitten mistäpäin nettiä löydät ruokaohjeesi, vai oletko ehkä täysi painetun sanan pauloissa? Kavereiden keskustelupalstalta, jota en viitsi linkata tähän. Toisinaan lueskelen kyllä painettua sanaa, kirjoja tai lehtiä, mutta suurin osa meidän kotiruuista on niin moneen kertaan väännettyjä perussettejä, ettei ohjetta tarvita.

Keskitalven myötä olen yrittänyt tietoisesti lisätä tuoreiden juttujen määrää omassa ja saman tien P:n ruokavaliossa. Tarkoittaa käytännössä porkkanoita ja iltaisin hedelmälautasta (tämänkin idean sain kaverilta), mikä meillä on karkea versio hedelmäsalaatista, kaksi tai kolme hedelmää valmiiksi kuorittuna ja pilkottuna.
Talvisalaatit ovat aiheuttaneet päänvaivaa. On niin kylmä, että salaatti paleltuu ennen kuin saan sen kannettua kaupasta kotiin ja esim. tomaattien hinta-laatusuhde on ymmärrettävästi pielessä. Periaatteessa raasteet olisivat kaikista hyveellisimpiä (kotimaisia, halpoja, terveellisiä...), mutta huomasin, että kaali- ja lantturaaste ovat raa'an sipulin ohessa ne minua närästävät asiat. Jäljelle jää siis porkkana. Kunpa saisin idätyksen käyntiin! Olen haaveillut siitä jo kauan, eikä idättämisen aloittaminen tosiaan paljoa vaatisi. Harsoa ja purkin.

Kylmissä päivissä on paljon hyvää, niin kuin se, että ihmiset muuttuvat (ainakin takaapäin) miellyttävän sukupuolettoman näköisiksi. Kun suurin osa väestä vetää niskaansa paksun, löysän ja yleensä tumman hupputakin, joka ulottuu kunnolla lantion yli, ei takana kävelijä voi läheskään aina tietää, onko edellä mies vai nainen. Pätee ainakin arviolta 15-30 -vuotiaisiin. Sitäpaitsi on virkistävää, kun ihmiset yhtäkkiä joutuvat pukeutumaan ensisijaisesti pakkasen, eivät muodin ehdoilla. Kylmä ilma siis tekee muista lähestyttävämmän ja vähemmän pelottavan oloisia.
Pakkaspäivinä liikkeellä on valtavia kaupunkilintuparvia. Nekin ovat hienoja. Enkä vastusta yhtään sitäkään, että on taas valoa ja happea ja avaruus näkyy.