Ja he saivat toinen toisensa

Kävin juuri yökylvyssä. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun tarkoituksellisesti häiritsen naapureita yöaikaan, mutta kun nyt oli viimeinen mahdollisuus kylpeä. Tultiin Vakkarista juomasta lähtöoluita, ja haudutin kylpyveteen ruukkuviljelystä hengissä selvinneet rosmariinit, mintut, vähän meiramia ja basilikaa. P tuli myös kylpyyn. Olihan siinä jotain seremoniallista, samassa kylpyammeessa mentiin kihloihin reilu vuosi sitten keväällä. Vedessä kellui varsia ja lehtiä ja tuoksui aika lailla rosmariinille. Millekäs muulle.
Huomenna sitten muutetaan. Kaksi viimeistä päivää ovat olleet aika itkuherkkiä ja väsyneitä ja toisaalta häiden jälkitunnelmissa aivan mahtavia. En tiedä, mitä osaisin nyt kirjoittaa häistä. Päivä oli kaikkiaan paras mahdollinen. Oli seremonioita ja naurua ja itkua ja hurjaa tanssia aamuun asti (ainakin joidenkin osalta, me lähdimme onnellisina nukkumaan joskus kolmen jälkeen). Oli ihanaa, kun ympärillä oli paljon ystäviä, perhettä ja sukua. Oli ihanaa näyttää kerran elämässään kauniilta. Joskus vielä kirjoitan kaiken ylös, mutta en tee sitä nyt. Ehkä kuitenkin yhden tarinan:

Morsiuskimppu ja kuinka sille lopulta kävi

P sitoi minulle morsiuskimpun. Edes tässä yhdessä asiassa olin siis mahdollisimman perinteinen. Näin kimpun vasta hääaamuna, kun olimme lähdössä valokuvattaviksi Naissaareen, ja se oli söpö. Itsetehdyn näköinen toki, mutta kimpun ulkonäkö ei missään vaiheessa erityisesti huolettanut, en nimittäin suhtautunut siihen erityisellä hartaudella silloin.
Kimppu oli minulla kirkossa mukana, tietysti, ja juhlan ajan se nökötti vaasissa, johon joku ystävällinen sen oli laittanut. Jossain vaiheessa iltaa etsin sen käsiini, ja samassa hetkessä kaikki naimattomat naiset parveilivat edessäni. Alkoi hirvittää, koska olin ajatellut toimia toisin. Oli niin itsestään selvää, ketkä juhlivat häitä seuraavaksi, joten en kiusannut kohtaloa, vaan kävin ojentamassa kimpun suoraan S:lle. Toivottavasti kukaan ei oikeasti pettynyt. (S ei sitten raaskinut pitää kimppua kokonaan itsellään, vaan jaoimme sen sisarellisesti: S sai ne vaaleanpunaiset kukat melkein kokonaan, ja minä sain ruiskaunokit.)
Kimppu kulki mukanani hääyösviittiin, aamulla siivoamaan juhlasalia ja sieltä taas kotiin. Maanantaina päätimme tehdä sille jotain seremoniallista. Kävelimme illalla Korkeakoskelle, jossa heitin kimpun kukka kerrallaan koskeen. Sinne se katosi veden juoksuun, kesäpölyn ja kuohujen sekaan. Siinä vaiheessa pääsi itku.